Kansainvälisestikin menestyneet rikosdekkarit huokuvat porilaisuutta

”Pelle Hermannista on löytynyt kuolleen naisen ruumis.” Porilainen kirjailija Arttu Tuominen tuo kansainvälisestikin tunnetuiksi nousseissa dekkareissaan esille Porin rujoutta ja kauneutta yhtä aikaa.

Tuominen on asunut koko ikänsä Porissa, Turussa suoritettuja opintoja lukuun ottamatta. Omien sanojensa mukaan hän tuli järkiinsä ja palasi takaisin työn ja rakkauden perässä. Nykyään perheensä kanssa Porissa asuva Tuominen ei voisi kuvitella muuttavansa pois.
– Kansainvälisillä kirjamessuilla tituleeraan itseäni maailman onnellisimpana ihmisenä. Suomi on maailman onnellisin maa, jonkun tutkimuksen mukaan Pori on Suomen onnellisin kunta ja minut on valittu positiivisimmaksi porilaiseksi. Eikös se tarkoita, että olen maailman onnellisin ihminen.

Innostus kirjoittamiseen on lähtenyt jo lapsuudesta, rakkaudesta kirjoihin ja lukemiseen. Ensimmäisen kunnon kirjan (Viisikko aarresaarella) lukeminen sai Tuomisen kertomaan vanhemmilleen, että hänestä tulee kirjailija. Täti toi nuorelle pojalle kirjoituskoneen ja parikymppisenä yritettiin kirjoittaa jo romaania, mutta se toi pettymyksiä. Töiden ja perheen myötä Tuominen huomasi, että aikaa ei enää olekaan ja päätti toteuttaa haaveensa. Ensimmäinen romaani saikin idean yllättävän läheltä. Se oli sekoitus Tuomisen työtä ympäristöhommista sekä tuttuja maisemia.
– Oli selvää, että kun kirjoitan dekkaria, sen pitää sijoittua Poriin. Kun paikat ovat tuttuja, ne on helpompi kuvata ja saada todellisina kuulijan mieleen. Tämä tekee kirjoista myös porilaisille merkityksellisempiä.

Tuomisen mielestä Porissa ei ole yksittäistä asiaa, joka siitä tekee parhaan, vaan kyseessä on kokonaisuus. Porista löytyy tietynlainen henki. Se saattaa näyttäytyä ulospäin tosi kovana ja ehkä tylynäkin. Kaupungista ollaan ylpeitä, eikä päästetä muita haukkumaan, mutta itse saa olla negatiivinen ja urputtaa.
– Vähän kuin perhe. Sisällä saa haukkua ja kinastella, mutta jos ulkopuolinen sanoo jotain pahaa, niin sitä ei hyväksytä. Porilla on myös oma identiteetti ja se on juuri sopivan kokoinen. Ei ole suurkaupunki, mihin kaikki hukkuu, mutta kuitenkin löytyy tarvittavat palvelut. Tänne on helppo sijoittaa raflaavia rikostarinoita.

Matkailijallekin Tuomiselta löytyy suositukset. Suomen mittakaavassa Yyteri on hieno. Siellä on taustan toiminnot hyviä, saa palveluita, mutta itse ranta on luonnonmukainen ja dyynejä ei ole pilattu. Ne tekevät Yyteristä uniikin kohteen. Tuominen itse pitää kohteesta ulkoilupaikkana ja talvella lasten kanssa pulkkamäkeen on kiva mennä.
– Jos minulle tulisi kansainvälinen vieras, veisin hänet ehdottomasti Reposaareen. Se on ihan omanlaisensa meren ympäröimä kyläyhteisö. Näyttäisin takarannan, valonheitinkalliot ja kalliokaiverrukset. Toinen on meidän upea jokisuisto. Se on hieno, tietynlainen Amazon keskellä kaupunkia. Teemuluodon lintutornista näkee pienen välähdyksen kokonaisuudesta.

Pori on siis täydellinen rikosromaanien paikka. Löytyy joki, meri, luonnonsuojelualueet, mutta vaakakupissa myös teollisuuskaupunki, jossa vanhaa ja ränsistynyttä ympäristöä. Tuominen ei ehkä tuo kirjoissaan Poria parhaassa valossa esille ja kirjoittaa aika hurjiakin juttuja, mutta koittaa saada myös rakkauden näkymään.
– Aitous ja rosoisuus pitää näkyä. Ei porilaiset ovat monesti todenneet, että kyllä sinne Poriin nyt pitäisi tulla, mutta en tiedä uskallanko. Kyllähän tänne uskaltaa ja kannattaakin tulla. Fiilistelyn voi aloittaa vaikka Pelle Hermannista.

Kirjailija Arttu Tuomisen kirjoihin liittyvät TOP5 paikat Porissa:

• Porin teatteri. Suomen vanhin ja viimeinen, parhaillaan työn alla oleva kirja sijoittuu vahvasti tänne.
• Kirjurinluoto ja jokisuisto löytyy kirjoista useampaan kertaan.
• Merellinen Reposaari.
• Ehdottomasti myös maauimala.
• Rosoisista paikoista Annis. Tämä on myös uusimmassa kirjassa. Paikka on koko elinajan joutunut taistelemaan olemassaolostaan.