Porisuhdeneuvojan vinkki kuului: kakkost vaa kehii. Se nauratti ihmisiä ympäri Suomen ja naurattaa edelleen. Taitaa kuitenkin olla niin, että neuvoista on ollut muutakin hyötyä, kun itse neuvojen antaja myhäilee tyytyväisenä mökkitontillaan Porissa. Kakkosesta puhuttiin enemmänkin, mutta mennään siihen tuonnempana.
Komiikan taitaja ja alansa huippuammattilainen Joonas Nordman hankki tosiaan vapaa-ajan asunnolleen tontin Porista. Kaupat lyötiin lukkoon loppuvuodesta 2022, kun Porisuhdeneuvojan työt oli tehty. Sattumaako? No ei todellakaan, jos minulta kysytään, mutta kysytään Joonakselta miksi juuri Pori.
– Halusin itselleni oman, loppuelämän paikan. Porissa tulee käytyä säännöllisesti, mutta tällä hetkellä ei ole itselle merkityksellistä tukikohtaa. Lapsuuden koti ja mummula on myyty ja muutettu koteihin, joihin ei ole muodostunut tunnesiteitä. Nyt nostalgiset ympyrät ja juuret ovat alkaneet merkitä entistä enemmän ja halusin vahvistaa yhteyttä Poriin.
Niin, Joonashan on periaatteessa koko lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Porissa. Isän työkeikkaa lukuun ottamatta aina siihen saakka, kun Tampereella käydyn lukion ja armeijan jälkeen piti lähteä Helsinkiin luomaan uraa.
Kohti määränpäätä
Itseään voi pitää onnekkaana, kun on jo nuorena löytänyt oman mielenkiinnon kohteen ja tiedostanut, mitä haluaa ammatikseen tehdä.
– 7-vuotiaana jollain tapaa hahmotin, että on olemassa tällainen ammatti kuin näytteleminen. Se, missä vaiheessa tarkalleen napsahdus kävi päässä, on vaikea sanoa, mutta tietoisesti olen hakenut hyvään lukioon ja pyrkinyt kohti päämäärää. Näytteleminen on aina ollut luontaista ja siihen on löytynyt lahjoja.
Lapsena Joonas oli suulas ja otti aina oman tilan haltuun. Poikkeus hän on perheessään, jossa satakuntalaiset insinöörit ja kädentaitajat kohtaavat. Luovuutta siis suvustakin löytyy, mutta hivenen erilaista. Joonaksen luovat harrastukset ovat saaneet alkunsa Porin poikakuorosta. Tätä hän muistelee lämmöllä, varsinkin niitä sunnuntaisia hetkiä, kun kaverit jäivät kotisohvalle katsomaan lastenohjelmia ja itse joutui istumaan hiostavassa puvussa koko jumalanpalveluksen hiljaa paikallaan. No okei, itse esitys oli kuitenkin upea ja Joonas pitää harrastusta edelleen hienona, vaikka kaipasi silloin enemmän äksöniä. Siksi Annis astui kuvioihin mukaan.
– Kävin jo 8-vuotiaana kokeilemassa muutaman kerran, mutta silloin se oli vielä liian jännittävä paikka. Pari vuotta myöhemmin pääsin oman ikäisten ryhmään ja homma aukesi ihan eri tavalla. Anniksella pääsi toteuttamaan itseään omalla mukavuusalueella ja sai antaa lahjansa loistaa. Se oli kuin toinen koti, joka antoi tasapainoiseen, perinteiseen kasvatukseen tilaa olla luova ja leikkiä. Ihmiset olivat myös saman henkisiä ja olen solminut vahvimmat ja merkityksellisimmät ihmissuhteet siellä.
Nuoruuden elämä Porissa koostui Musan kotitalon ja keskustan välin kulkemisesta ja näin jälkikäteen Joonas kiittelee paikallisliikennettä. Porin Linjoilla pääsi vielä tuolloin mihin vain ja mihin aikaan vain. Toista se on nykyään. Cygnaeuksen koulua keskustassa käyneenä Joonas ei ole kokenut myöskään sellaista vastakkainasettelua, jota suuri osa tämän aikakauden lapsista ja nuorista on kokenut. Kuvisluokka on tuonut oppilaat eri puolilta Poria yhteen ja vastakkainasettelulle ei ole ollut sellaista tilaa kuin ehkä muissa kouluissa.
– Olin juontamassa laivalla toukokuussa yhtä tilaisuutta, jossa oli väkeä ympäri Suomea. Eräs Toejoen suunnalta oleva suunnilleen saman ikäinen henkilö luuli, että olin Ruosniemessä asunut. Kun tuli puhetta asuinpaikasta, hän totesi, että ”et sää sitten työläisyydestä tiedä mitään”. Synkassa tai Anniksella ei ollut merkitystä taustoilla eivätkä ne esittäneet minkäänlaista roolia, joten tällainen vastakkainasettelu ei ole näkynyt itselle.
Tuorsniemi tai Ruosniemi. Melkein sama. Kumpikin hyvin samanlaisia asuinpaikkoja, mutta toinen vaan huomattavasti parempi. No, mutta mennään takaisin asiaan. Joonas kävi Tampereella Ilmaisutaidon lukion, suoritti intin ja haki muutaman kerran teatterikouluun.
– Tuli vähän sellainen olo, että mahdankohan edes päästä ja tein porilaisen ratkaisun. Totesin, että v#tut, pitäkää koulunne, teen tämän omaan tyyliini. Olin tehnyt stand uppia ja huumorin kirjoittaminen kiinnosti sekä tiesin, että maailmalla elokuvissa ja sarjoissa on paljon näyttelijöitä, jotka ovat aloittaneet stand upilla, niin se on ihan hyvä väylä. Tutustuin stand up -koomikoihin, kuten Pirjo Heikkilään ja Krisse Salmiseen ja sieltä eri reittejä päässyt siihen pisteeseen, missä nyt olen.
Joonaksen töitä on varmaan ihan turha tässä luetella, mutta jos et nyt vielä tiedä niistä, niin mene hyvä ihminen katsomaan atk:sta. Hän on hauska!
Ikuisesti Pori
Vaikka työ on hesalaistanut Joonaksen, on hän sielultaan aina porilainen. Freelancerin työ mahdollistaa, että on tiiviimpiä projekteja, jotka vievät kaiken ajan, mutta taas vastapainona useampia vapaapäiviä. Mökistä tulee rentoutumispaikka, jossa voi heittää työmurheet pois, mutta myös paikka, jossa tarvittaessa voi töitä tehdä. Vähän kuin kakkoskodin tapaan.
– Tällä hetkellä ajatus on, että ajan marketin noutopisteen kautta hakemaan ennakkoon tilatut ruoat ja hurautan mökille nauttimaan. En tietenkään linnoittaudu sinne koko ajaksi, vaan vietän aikaa ympäri Poria ihan kuten ennenkin. Nyt on vain oma paikka, jossa yöpyä ja johon voi kutsua ihmisiä.
Kakkoskodin paikkaa Joonas on miettinyt myös tarkoin. Porin seudulta löytyy kivoja kuivanmaan paikkojakin, mutta sellainen vertautuisi helposti lapsuuden kotiin, eikä olisi ollut sama asia. Nyt paikassa on jotain eksoottista, johon voi jättää oman kädenjälkensä ja se toivottavasti jatkaa elämäänsä myös Joonaksen jälkeen.
– Omassa lapsuudessa Pori ei ole näyttäytynyt merenrantakaupunkina, vaan meri on ollut eksoottinen nähtävyys, jossa on jotain erityistä, kun sen näkee. Muistan, kun lapsuudessa oli sunnuntaipäiviä, kun ajettiin Kalloon käymään. Ei niinkään tyynellä ilmalla, vaan esimerkiksi myrskyllä. Meri on pysynyt riittävän etäisenä, että sen näkeminen täällä on merkityksellistä. Nyt kun hankin omalle paikalle tontin, halusin palan tätä eksotiikkaa.
Onhan siinä meressä jotain taianomaista ja rauhoittavaa. Sitä kelpaa tuijotella. Mutta mitä sitten, kun meri on jäässä? Joonas käy silti mökillä. Mökistä tulee ympärivuotinen paikka ja itseasiassa tontilla rakentuu nopeampaa kuin ajattelisikaan. Ensimmäisiä harjakaisia on jo vietetty, kun puucee on paikallaan. Sehän on tärkein rakennus koko tontilla.
– Kyllä lähtökohtana on, että mökille on päästävä ympäri vuoden. Jos nyt ihan älyttömän kovat pakkaset on, ei kompostoituva käymälä välttämättä toimi ihan niin kuin pitäisi, niin pitää isompi hätä hoitaa läheisellä huoltoasemalla tai vaikka kirjastossa.
Jep jep. Kakkajuttuihin on aina hyvä lopettaa.
Joonaksen TOP 3 asiat Porissa: